Suomi on ehdottanut energiatodistuksia ja rakentamista koskevan lainsäädäntönsä muuttamista uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) täytäntöönpanemiseksi. Uudistus laajentaisi energiatodistusten soveltamisalaa käytönaikaisen energiatehokkuuden tarkastelusta siten, että niihin sisällytettäisiin tietoja uusiutuvasta energiasta, kasvihuonekaasupäästöistä ja asteittain myös rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljestä. Lisäksi käyttöön otettaisiin päästöttömille rakennuksille tarkoitettu A0-luokka sekä vapaaehtoinen A+-luokka rakennuksille, jotka ylittävät tämän energiatehokkuustason.

Vapaaehtoinen perusparannuspassi tarjoaisi rakennusten omistajille vaiheittaisen etenemissuunnitelman pitkälle menevää perusparannusta varten, kun taas yksinkertaistetut menettelyt ja tietyissä tapauksissa virtuaaliset kohdekäynnit helpottaisivat energiatodistusten päivittämistä. Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP) sisällytettäisiin vuodesta 2028 alkaen yli 1 000 m²:n uusien rakennusten energiatodistuksiin ja vuodesta 2030 alkaen kaikkien uusien rakennusten energiatodistuksiin, mikä vahvistaisi energiatodistusten ja vähähiilisen rakentamisen välistä yhteyttä.